Mistä ohjelmistokehityspalvelut: Suomesta vai ulkomailta?
Mistä ohjelmistokehityspalvelut: Suomesta vai ulkomailta?
Aihe on olennainen yleensä koko vuoden päivät, mutta erityisen olennainen nyt itsenäisyyspäivän viikolla. Suomalaista työtä puidaan mediassa yleensä yhtenä kokonaisuutena, vaikka pohjasyyt sille miksi tilausta ulkomaiselle työlle löytyy, riippuvat paljon myös alasta. Kaikilla aloilla ei ole kannattavaa ostaa työtä ulkomailta, mutta onko IT-alalla?
Aloitetaan yleisimmästä ongelmasta. Suomalainen ohjelmistokehitystyö mielletään usein todella kalliiksi. Tästä johtuen monissa tapauksissa turvaudutaan ostamaan ohjelmistokehityspaketti ulkomailta, kuten Intiasta, jossa henkilötyöpäivät ovat halvempia.
Jos syy ohjelmistokehityspalvelujen hankkimiseen ulkomailta on hinta, niin kaivetaan vähän pintaa syvemmältä. Miksi ohjelmistokehitys on niin kallista Suomessa? Ensinnäkin, Suomi on hyvinvointivaltio, jossa verotus on korkealla ja palkat kovan kilpailun ja osaamisen vuoksi korkeita. Luonnollisesti työn hintakaan ei ole halvimmasta päästä. Siksi ulkoistamiseen usein päädytään. Suomessa koulutus on myös vuosia kestävä ja laadukas, mikä takaa, että kehittäjillä on lähtökohtaisesti tieto ja taito siihen mitä tekevät.
Toinen syy saattaa olla suomalaisten ohjelmistokehitysyrityksien läpinäkyvyyden puute. Kovinkaan monella yrityksellä työn hinnat eivät ole nettisivuilla selkeästi tai ollenkaan näkyvillä. Ne saa tietää ainoastaan ottamalla yhteyttä yritykseen ja pyytämällä tarjousta. Tämä voi olla varsinkin pienemmille yrityksille liian suuri kynnys, sillä raha on suomalaisille tunnetusti arka aihe (YLE).
Miksi sitten pitäisi ylipäätään tukea suomalaista koodarityötä?
Vaikka ulkomailta saa koodarityötä halvemmalla, on pidettävä mielessä ettei halpa tarkoita aina hyvää – eikä halpaa. Valittaessa halvimman mahdollisen kehitysvaihtoehdon, myös riskit kasvavat. Ikävimmillään ongelmien korjaaminen maksaa pitkässä juoksussa enemmän kuin kerralla kunnolla tehty hanke. Kalliimmat suomalaiset hankkeetkaan eivät tietenkään mene aina täysin nappiin, mutta niissä on myös matalampi riski. Kehittyvät työtavat ja teknologiat parantavat kuitenkin jatkuvasti projektien onnistumisen todennäköisyyttä. Jos asiaa katsoo sijoittamisen kannalta, niin Suomesta hankittu softa on kuin tasaista tuottoa antava rahasto, kun halvalla ulkomailta hankittu taas saattaa tuottaa paljon enemmän, mutta myös riski on sen mukainen.
Softaa hankkiessa kannattaa ottaa huomioon myös kulttuuri. Suomi on turvallinen maa, jossa työntekijät ovat tottuneet tietyn tason turvaan ja siihen, etteivät he saa virheen tehtyään potkuja. Joissakin kulttuureissa alalle on kuitenkin niin paljon tunkua, että työntekijöistä ei välitetä ja heitä sortamalla pidetään palkat alhaalla. Heidät voidaan vaihtaa esimerkiksi seuraavaan tekijään hyvin herkästi. Joku saattaisi miettiä, että miten tämä sitten minun hankkeeseeni liittyy. Siten, että työntekijät eivät uskalla kertoa, jos jokin on mennyt vikaan, koska he pelkäävät potkuja. Jos työnjälkeä ei säännöllisesti tarkasteta, niin huonolla lykyllä koko hanke on pilalla vain, koska työntekijä ei ole uskaltanut myöntää tarvitsevansa apua ajoissa.
Tähän liittyen suomalaisella työllä on parempi oikeudellinen suoja. Jos ulkomainen alihankkija ei toteuta projektia määräajassa, vaatimusmäärittelyn puitteissa tai toimii jollain muulla tapaa sopimusehtojen vastaisesti, on silloin vaikeampi lähteä oikeustoimiin. Suomalaisen tuottajan kanssa vastaavanlainen tilanne on helpompi hoitaa. Hommaan tulee muutama mutka matkaan, kun riita-asiassa on ulkomaalainen asianosainen, ainakin Minilexin mukaan.
Seuraavaksi, suomalaisessa työssä etuna on helpompi kommunikaatio projektitiimin kanssa, siis suomeksi tai hyvällä englannilla. Tätä ei ehkä aina tule ajatelleeksi, mutta kielimuuri voi nousta isoksi esteeksi kehityksessä, jos tekijä ei tiedä mitä ostaja haluaa toteuttaa. Suomessa kommunikaatiota helpottaa myös mahdollisuus pitää face-to-face -palavereita, jotta kaikki osapuolet pysyvät paremmin kartalla projektin etenemisessä. Toki korona-aikana nämä on kannattanut pitää minimissä, mutta jatkossa varmasti f2f-kokoustamiset taas yleistyvät. Ihan vaan jo sen takia, että on kiva nähdä porukkaa livenä.
Viimeisimpänä ja ehkä epätodennäköisimpänä, ovat matalapalkkaisten maiden mahdolliset kansalliset kriisit, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden saatavuuteen. Suomessakin saattaa tapahtua jotakin odottamatonta, mutta esimerkiksi isojen luonnonmullistusten ja kyberhyökkäysten aiheuttamien kriisien uhka on Suomessa paljon pienempi kuin monessa muussa maassa. Jos katsoo vaikka Wikipedian Global Peace Indexiä (2021), niin Suomi ja Pohjoismaat ovat listalla heti top 10:n turvallisimmista maista jälkeen. Monet alihankintamaat ovat vasta top 100 tienoilla. Tämä ei tarkoita, että esimerkiksi Intiasta ei saisi missään nimessä ostaa palveluita. Ehei. Kannattaa vaan ottaa riskit huomioon.
Yhteenveto ja klassinen mainospuhe
Tekstistä saattaa huomata ”kevyttä” puolueellisuutta. Pitää varmasti paikkansa sillä puhumme tietysti oman työmme puolesta. Kumman sitten valitseekin: kotimaisen tai ulkomaisen toimittajan, jokainen ostaja tekee aina itse lopullisen päätöksen ja korjaa sen hedelmät.
Tärkeintä on, että työn ostajalla on ennen päätöksen tekoa kaikki vaihtoehdot pöydällään ja hän tuntee sopimuksen riskit sekä yksityiskohdat. Ehkä isoin riski tulee kun ostaa softaa kokemattomana. Jos kokemusta ei ole omasta takaa tai firmassa, niin kannattaa palkata konsultti varmistamaan, että kaikki menee kuten pitää. Avoin ja luotettava ohjelmistokumppani ei myöskään ole pahitteeksi.
Me Verticsillä uskomme, että voimme muuttaa kankeaa ohjelmistokehitysalaa helpommin lähestyttäväksi, ja haluamme olla matalan kynnyksen yhteistyökumppani. Pyrimme olemaan läpinäkyvä sekä hinnoittelussa että viestinnässä.
Ohjelmistokehityksen lisäksi otamme jokaisen asiakkuuden kokonaisuutena huomioon, koska eri asiakkailla on aina erilaiset tarpeet esimerkiksi rahoituksen tai sijoittajien suhteen. Rahoituksen ja sijoittajien kysyntä on ollut kasvussa. Jos mielenkiinto softakehitykseen heräsi, niin ota yhteyttä hello@vertics.co.
