Miten suunnitellaan ja kehitetään menestyvä sovellus?

Sovelluksen kehityksessä hyvä ja toimiva idea on vasta pohja muulle suunnitelmalle, ja usein parhaaseen lopputulokseen päästään osallistamalla prosessiin eri alueiden asiantuntijoita. Ohjelmisto saattaa olla konseptina hyvä, mutta mikäli sen suunnittelussa ei kiinnitetä huomiota kaikkiin olennaisiin asioihin, jää sen menestyskin todennäköisesti saavuttamatta. Tämän vuoksi olipa kyseessä mobiili- tai verkkosovellus, tulee suunnittelussa sekä kehittämisessä huomioida karkeasti vähintäänkin seuraavat seikat:

1. Ohjelmisto vastaa tarpeeseen

Sovelluksen käyttötarkoitus luo pohjan koko suunnitelmalle. Ohjelmistolle täytyy löytyä todellinen tarve ja sen tulee soveltua houkuttelemaan tarpeeksi käyttäjiä, jotta sen kehittäminen olisi taloudellisesti kannattavaa. Myös vastaavat, jo olemassaolevat, ratkaisut tulee huomioida, ja löytää tapoja erottautua niistä esimerkiksi ominaisuuksien, maantieteellisen sijainnin tai hinnoittelun kautta.

2. Suunnittelussa huomioidaan kohderyhmä

Kun tarve on tunnistettu, on olennaista tunnistaa ohjelmiston kohderyhmät sekä niille ominaisia piirteitä sekä ominaisuuksia. Tunnistaessa kohderyhmiä voidaan ihmisiä erotella esimerkiksi iän, sukupuolen, sijainnin ja kiinnostuksen kohteiden perusteella. Kohderyhmätietoa tulee hyödyntää muissa suunnittelun alueissa, kuten käyttöliittymä- ja markkinointisuunnitelmaa tehdessä, minkä vuoksi kohderyhmien tunnistaminen suunnittelun alkuvaiheessa on tärkeää.

3. Sovellus on helppokäyttöinen ja tyylikäs

Olipa sovellus kuinka hyödyllinen tahansa, voi huono käyttöliittymäsuunnittelu pilata menestymismahdollisuudet kokonaan. Sovellus tulee suunnitella niin, että sovellusta on helppo oppia käyttämään, olennaisimmat toiminnallisuudet on helppo löytää sovelluksesta ja sovellus toimii interaktiivisesti. Toisaalta myös ulkoasun tulee olla tyylikäs, sillä muuten sovellus luo käyttäjälle helposti mielikuvan epäammattimaisesta kehityksestä ja vanhanaikaisesta sovelluksesta. Pienetkin asiat, kuten valikoiden tai painikkeiden asettelu ja koko, vaikuttavat yleensä huomattavasti sovelluksen käyttöasteeseen. Kohderyhmien huomioiminen on myös olennaista: esimerkiksi eri maantieteellisilla alueilla arvostetaan erilaisia piirteitä sisällössä ja ulkoasussa, minkä vuoksi jotkut yritykset kehittävätkin omat sovelluksensa mm. Aasian ja Euroopan markkinoille.

4. Sovelluksen ominaisuudet on huolellisesti suunniteltu

Kehitetyn sovellusidean ympärille ryhdytään usein kirjoittamaan pitkää listaa kaikista mieleen tulevista ominaisuuksista, jotka voisivat sopia sovellukseen. Olennaista on kuitenkin osata rajata sovelluksen ominaisuudet oleellisimpiin, sillä liian paljon ominaisuuksia tekee sovelluksesta helposti liian monimutkaisen, kasvattaa kehitysbudjettia, eikä tuo juurikaan yhtään lisäarvoa käyttäjille. Toisaalta liian vähän ominaisuuksia puolestaan saattaa johtaa siihen, että käyttäjä vaihtaa kilpaileviin sovelluksiin, jotka ovat monipuolisempia. Myös aiemmin mainitulla kohderyhmällä on väliä: esimerkiksi yrityskäyttöön tarkoitettuun monimutkaiseen analyysityökaluun voidaan helposti sisällyttää paljon enemmän toiminnallisuuksia kuin kouluikäisille suunniteltuun opetusohjelmistoon.

5. Sovellus toimii sulavasti

Sovelluksen optimoinnilla on suora vaikutus käyttäjäkokemukseen. Hidas ja epävakaa toimivuus turhauttavat käyttäjiä, mikä johtaa nopeasti sovelluksen hylkäämiseen. Moni yritys alkaa kiinnittämään huomiota sovelluksensa optimointiin vasta sovelluksen julkaisun jälkeen. Tämä johtaa paitsi huonoon mielikuvaan sovelluksesta jo julkaisuvaiheessa, myös vaikeuttaa ja pitkittää optimointiprosessia. Kun optimointiin kiinnitetään huomiota jo sovelluksen kehitysvaiheessa, ovat ongelmakohdat helpommin havaittavissa ja korjattavissa. Vain pari sekuntiakin pitkät latausajat voivat johtaa jopa 40% käyttäjistä hylkäämään sovelluksen nopeasti. Lisäksi erityisesti mobiilisovelluksilla ja mobiiliversioilla nettisivuista sulava toiminta on tärkeää, sillä noin 85% käyttäjistä olettaa sovelluksen toimivan vähintäänkin yhtä nopeasti kuin tietokoneellakin.

6. Testaus toteutetaan tarkasti

Ennen kuin sovellus julkaistaan, tulee se testata todellisuutta vastaavassa käyttöympäristössä. Riippuen sovelluksen laajuudesta, voidaan testaamisessa hyödyntää asiakkaan ja kehitystiimin lisäksi myös ulkopuolisia käyttäjiä. Testaamista voidaan toteuttaa mm. eri selainten, näyttökokojen ja käyttöjärjestelmien kanssa, jotta mahdolliset virheet huomataan ajoissa ja ne saadaan korjattua ennen varsinaista julkaisua.

7. Sovellusta päivitetään palautteen perusteella

Sovelluksen kehitys ei pääty sen julkaisuun. Kun suunnitelma muutetaan todelliseksi sovellukseksi, huomataan lähestulkoon aina oleellisia korjaus-, muutos- ja parannuskohteita. Tässä vaiheessa erityisesti sovelluksen suunnittelun ja toteutuksen laatu huomataan: hyvin suunniteltu ja toteutettu sovellus saa runsaasti positiivista palautetta käyttäjiltään, muutos- ja korjaustarpeet ovat vähäisiä ja jatkokehityskustannuksissa säästetään huomattavasti. Sovelluksen kehittämistä esimerkiksi käyttöliittymän osalta voidaan tutkia käytännössä esimerkiksi A/B-testauksella, jossa pienelle osalle käyttäjistä näytetään esimerkiksi eri värisävy sovelluksessa. Hyödyntämällä analytiikkaa ja matemaattisia laskentamenetelmiä voidaan sitten analysoida, millainen vaikutus muutoksella olisi koko sovelluksen käyttöasteen kannalta.



Onko sinulla tai yritykselläsi idea sovelluksesta, jota haluaisit kehittää pidemmälle? Ota yhteyttä sivun alaosassa mainittuun numeroon, niin voimme keskustella siitä, miten Vertics voisi auttaa suunnittelussa ja kehityksessä, jotta sovellus menestyisi mahdollisimman hyvin.

Vertics on ohjelmistoratkaisuihin erikoistunut yritys, joka on tukenut lukuisia yrityksiä mm. sovelluskehityksen, käyttöliittymäsuunnittelun ja sovellusten ylläpitoon liittyvissä projekteissa.